Lemmikit lähtevät kesäisin karkuteille – Vainu auttaa karkurit kotiin

Kesälomat ovat lemmikkieläimille rentoa yhdessäolon aikaa omistajiensa kanssa. Lomailuun liittyy kuitenkin myös riskejä, joista lemmikin karkaaminen on yksi merkittävimmistä.

 

Loma-aikaan karkaa koiria ja muita lemmikkieläimiä erityisen paljon, sillä silloin liikutaan paljon ulkona, mökkeillään ja käydään kyläilemässä vierailla paikkakunnilla. Erityisesti koirat kulkevat usein omistajiensa mukana. Karkaamisia sattuu kuitenkin esimerkiksi silloin, jos koiraa pidetään vieraalla paikkakunnalla vapaana ja se livahtaa vaikkapa hajujen perässä karkuteille. Koira ei välttämättä osaa palata takaisin yhtä hyvin kuin tutussa ympäristössä.

 

 

Tyypillisesti koirat lähtevät kesäisin karkuun mökeiltä. Kesän alkaessa on mukava päästää koira juoksentelemaan vapaasti, mutta koira saattaa innostua luonnonvaraisten eläinten hajuista niin paljon, ettei se enää noudata omistajansa kutsua. Koira saattaa juosta nopeasti kauas, eikä välttämättä osaa tai halua palata takaisin, mikäli metsän hajut sitä edelleen kiinnostavat. Tämä koskee ihan kaikkia koiria rodusta riippumatta.

 

Myös muita lemmikkejä lähtee kesäisin omille teilleen. Esimerkiksi avoimet ikkunat ovat vaaranpaikkoja niin kissoille kuin lemmikkilinnuillekin. Kilpikonnat ovat myös tyypillisiä etsittäviä kesäaikaan, sillä kilpikonna piiloutuu yllättävän nopeasti heinikkoon, mikäli omistaja ei ole tarkkana.

 

Jos vahinko käy ja lemmikki pääsee karkuun, kannattaa heti soittaa Vainu eläinetsijäkoirien neuvontanumeroon. Sieltä saat selkeät ohjeet siitä, miten kyseisessä tilanteessa ja kyseisen eläinlajin kanssa kannattaa toimia. Jokainen karkaamistapaus tulee arvioida erikseen, sillä on paljon eroa siinä, onko eläin esimerkiksi säikähtänyt tai loukkaantunut karkaamistilanteessa, vai onko se vain sännännyt mielenkiintoisten hajujen perään. Tyypillisin karkuri onkin se, joka omistajansa mukaan ei koskaan karkaa.

 

Eläimen karatessa ei kannata menettää toivoaan. Karkureita on saatu kiinni kuukausienkin päästä, joten vaikka lemmikki ei palaisi päivässä tai parissa, kannattaa sen etsintöjä jatkaa ja laajentaa etsimisaluetta. On kuitenkin tärkeää, ettei lemmikkiä jahdata isolla joukolla, vaan etsimisen hoitavat muutamat eläimelle tutut ihmiset. Muut auttajat voivat levittää esimerkiksi katoamisilmoituksia. Karkurin paikallistamisessa voidaan käyttää apuna myös tähän työhön koulutettua eläinetsijäkoiraa.

 

Etsijäkoirat ovat usean vuoden koulutuksen läpikäyneitä koiria, jotka hajutunnistukseen perustuen on koulutettu jäljittämään toisia eläimiä. Eläinetsijäkoirien avulla saadaan vuosittain kymmeniä karkureita takaisin kotiinsa. Yhdistyksellä on etsijäkoiria Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa, mutta yhdistys antaa puhelinneuvontaa karkaamistapauksissa kautta Suomen. Suurin osa tapauksista kuitenkin ratkeaa ilman etsijäkoiraa – yhdistyksessämme on mukana iso joukko etsintäkoordinaattoreita, jotka neuvoillaan auttavat karkurin omistajaa toimimaan oikein ja ovat tukena stressaavassa tilanteessa.

 

Karkaamisten ehkäisemisestä sekä karkaamistapauksissa toimimisesta löytyy lisätietoa nettisivuiltamme. Yhdistyksen neuvontanumerosta 041 805 9423 annetaan toimintaohjeita.

 

Laura Uotila
Vainun varapuheenjohtaja

 

Lämpöhalvaus voi yllättää – tärkeintä on ennaltaehkäisy

Luonto on herännyt jälleen henkiin pitkän ja kylmän kevään jälkeen. Linnun poikaset laulavat pesissään ja maa on täynnä mitä erikoisempia kukkia. Pimeät illat ovat hetkeksi taakse jäänyttä elämää. Kesällä luonto kutsuu ulkoilemaan. Kesä on myös mitä parhainta treeniaikaa kaikille, jotka koiransa kanssa harrastavat. Nyt voi unohtaa koleat treenihallit ja siirtää harjoitukset ulos.

 

Meillä Suomessa lämpötilat vaihtelevat suuresti. Ei vain eri vuodenaikoina, vaan jopa saman päivän aikana. Aamulla asteita saattaa olla vain muutama, mutta päivällä auringon mukana lämpö nousee jopa hellelukemiin. Kevät onkin kaikkein riskialtteinta aikaa koirille saada lämpöhalvaus. Kesän edetessä lämmönsietokyky kasvaa, mutta jos on kolea kesä, kannattaa olla erityisen varovainen hellepäivinä.

 

Koiran kyky kestää hellettä vaihtelee suuresti. Jokaisen on hyvä tiedostaa oman koiransa lämmönsietorajat ja noudattaa niitä. Koirat hakeutuvat automaattisesti viileään, mikäli niille tulee kuuma. Mutta jos niillä ei syystä tai toisesta sellaista vaihtoehtoa ole, on lämpöhalvauksen riski suuri. Koiran värilläkin on väliä kuumuuden sietämisessä: Vaaleat koirat sietävät yleensä paremmin kuumaa kuin tummat tai mustat koirat.

 

Lämpöhalvaus on kavalampi ja nopeampi uhka koirille kuin usein ymmärretään. Riskiryhmän kärkipäässä ovat ennen kaikkea sydänvikaiset ja lyhytkuonoiset rodut, joiden lämmönsäätelyjärjestelmä ei kykene toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Riskiryhmään kuuluvat myös nuoret pennut sekä vanhat koirat. Lämpöhalvaukselle altistava tekijä on stressi. Koirien yleisimpiä stressin aiheuttajia ovat matkustaminen, kilpaileminen sekä vieraassa ympäristössä ja vieraiden ihmisten keskellä oleminen.

 

Mikä lämpöhalvaus on?

 

Lämpöhalvaus on tila, jossa koiran ruumiinlämpö nousee äkillisesti liian korkealle. Koiran elimistö kestää 42-43 asteista lämpötilaa vain pienen hetken. Sen jälkeen sekä koiran aivot että sydän alkavat luhistua, mistä seuraa kuolema. Lämpöhalvaus on siis erittäin vakava asia. Shokkioireet vaurioittavat hengitysteitä, sydäntä ja munuaisia. Sisäelinvauriot ovat yleisiä.

 

Koiran ruumiinlämmön noustessa 41 asteeseen elimistön valkuaisaineet alkavat saostua. Koira ei kykene hikoilemaan kuten me ihmiset, vaan se säätelee ruumiinlämpöään läähättämällä. Koira ikään kuin ”vaihtaa” lämpimän hengitysilman viileämpään ilmaan läähättäessään. Mutta helteellä lämpötilan ollessa korkea, on läähätys tehotonta. Koira ei saa viileää ilmaa kuuman ilman tilalle.

 

Läähättäessään koira poistaa liikalämpöä elimistöstään. Samalla poistuu nestettä hiilidioksidin ja muiden kaasujen lisäksi. Tämä laskee veren puskurivarastoja, jolloin PH nousee. Tämä taas puolestaan huijaa munuaisia poistamaan elektrolyyttejä, kuten kaliumia. Elektrolyytit ovat elintärkeitä suorituksen jälkeisten kuona-aineiden neutraloimiseen, joten kokonaisvaltainen elimistön epätasapaino on saavutettu. Helle siis vaikuttaa koiran koko elimistöön!

 

On hyvä tiedostaa myös se tosiasia, ettei lämpöhalvauksen riski ole suoraan verrannollinen auringon paistamiselle. Myös pilvisellä, mutta kuumalla säällä, on uhka olemassa.

 

Tunnista oireet

 

Lämpöhalvaus on nopea ja kavala tila. Sen ensioireita ovat epänormaalin voimakas läähätys ja korkea syke. Koiran motoriikka alkaa heiketä ja jalat saattavat pettää. Koira voi käytökseltään olla levoton, uupunut tai poissaoleva. Voimakas kuolaaminen voi olla yksi oire, oksentaminen ja ripulointikin ovat mahdollisia. Suun limakalvot muuttuvat tulipunaisiksi. Tajunnan taso laskee ja lopulta koira menee shokkiin ja koomaan. Kaikki tämä voi tapahtua 5-10 minuutissa.

 

Ensiapu

 

Jos epäilet koiralla lämpöhalvausta, aloita ensiapu välittömästi. Vie koira viileämpään paikkaan ja aloita sen jäähdyttely viileällä vedellä. Älä käytä jääkylmää vettä, sillä se rasittaa elimistöä entisestään. Käytä hiukan kättäsi viileämpää vettä. Ideaaleinta olisi upottaa koira viileään veteen kauttaaltaan noin 20-30 sekunniksi. Mutta tämä onnistuu vain, mikäli lähistöllä sattuu olemaan jokin vesistö. Jos vesistöä ei vieressä ole, voit käyttää myös viileitä märkiä pyyhkeitä, kunhan vaihdat ne lämpenemisen takia viileämpiin riittävän usein. Jos lähelläsi sattuu olemaan juoksevaa vettä, voit suihkuttaa koiraa viileällä vedellä kauttaaltaan 30-40 sekunnin ajan. Vältä kuitenkin kastelemasta pitkäkarvaisen koiran turkkia läpikotaisin, koska märkä turkki alkaa lämmittämään sen sijaan, että se viilentäisi. Juoksevalla vedellä viilennettäessä onkin suotavaa pyyhkiä ylimääräinen vesi turkista pois, jotta saadaan veden viilentävä vaikutus pysymään.

 

Koiraa voi hieroa kevyesti 20-30 sekunnin ajan verenkierron lisäämiseksi ja lämpimän ilman poistamiseksi. Jos on mahdollista, seuraa koiran ruumiinlämpöä lämpömittarilla viilennyksen aikana. Kun ruumiinlämpö on laskenut 39 asteeseen, tulee viilennys keskeyttää. Koira on syytä viedä eläinlääkärin tarkastukseen ensiavun antamisen jälkeen.

 

Jos vettä ei ole riittävästi saatavilla, on tärkeää keskittyä koiran raajojen suurten lihasten viilentämiseen. Näitä ovat vatsanalus, hännänalus, kaulan sivut sekä päälaki.

 

Tarjoa jäähdytetylle koiralle viileää vettä noin 10-15 minuutin välein. Mikäli koira kykenee, sitä voi viilennyksen jälkeen kävelyttää rauhalliseen tahtiin, jotta lämpö haihtuu nopeammin.

 

Jälkihoito

 

Koiran tulee saada toipua riittävän pitkän ajan lämpöhalvauksen jälkeen. Mitään harjoituksia ei tule tehdä ainakaan pariin päivään. On suotavaa pitää ainakin parin viikon taukoa rankemmista kisoista. Lämpöhalvaus aiheuttaa usein myös kuivumista, joka on syytä myös hoitaa. Koiralle tulee antaa kevyitä aterioita runsaalla nesteellä 2-3 päivää. Muista myös elektrolyyttien lisääminen.

 

Paras tapa välttyä lämpöhalvaukselta on sen ennaltaehkäisy. Opettele tiedostamaan oman koirasi sietorajat ja kunnioita niitä, vaikka itseäsi kaunis sää houkuttelisikin treenikentälle tai pitkälle lenkille. Pahimmillaan lämpöhalvaus voi aiheuttaa koiralle pysyviä sisäelinvaurioita. Turhia riskejä ei kannata ottaa.

 

Vainun koirat työskentelevät kesällä aamuisin tai iltaisin

 

Sen lisäksi, että kuuma ilma on itsessään riski koiran elimistölle, on polttava aurinko tehokas tappamaan ne bakteerit, jotka kantavat mukanaan ominaishajun. Illan viiletessä ja kosteuden laskiessa heräävät jäljittämiseen tarvittavat hajutkin uudelleen henkiin. Kesän kuumimpina aikoina parasta aikaa koiralle seurata hajuja onkin aikaisin aamulla tai myöhään illalla, kun kaste on maassa.

 

Pidetään koiristamme hyvää huolta myös hellepäivinä, mikäli tänä vuonna saamme niistä nauttia. Vältetään liikkumista tai treenaamista päivän kuumimpaan aikaan. Myös vesipetojen omistajien on hyvä muistaa, ettei läpimärkä turkki suinkaan viilennä koiraa, vaan sillä on juuri päinvastainen vaikutus. Märkää koiraa ei tule koskaan laittaa kuumaan autoon. Myös rannalla ollessa kannattaa pitää lämpöhalvauksen riski mielessä.

 

Turvallista ja mukavaa kesää!

 

Miia Hultin

 

Lähteet:

http://www.katiska.info/terveys/lampohalvaus/

http://www.elainlaakariin.fi/koiran-lampohalvaus/